Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Katteluksen kylän ja suvun vaiheita 1500-1700 luvuilla


Kosken Tl Katteluksen kylä mainitaan Varsinais-Suomen vanhimmassa maakirjassa vuodelta 1540. Kyliä oli Koskella silloin 19 ja niissä yhteensä 70 taloa. Samassa maakirjassa ilmoitetaan myös vuotuiset kylvömäärät kylittäin. Katteluksella se oli 6 pannia (l panni = noin 90 litraa). Vuonna 1555 kylä mainitaan Katteluspyöli-nimisenä ruokalisäluettelo -nimisessä, kirkollisessa asiakirjassa.

Katteluksen kylä rajoittuu pohjoispuolelta Paimionjokeen, lännessä Myllykylään, itäpuolelta Tauselan kylään ja etelässä Kuusjoen pitäjään. Kylän kokonaispinta-ala on noin 500 hehtaaria.

Asiakirjojen mukaan kylässä asui aikoinaan Marttilan seurakunnan Kosken kappalainen ja vuosina 1636 -1650 kihlakunnan vouti Mikko Kaarlenpoika. Kantaesi-isästämme Olof Staffanssonista eli Olli Tapaninpojasta tuli Katteluksen yksinäistalon, silloisen ratsutilan, isäntä vuonna 1658. Hänellä oli Brita eli Riitta-vaimonsa kanssa mm. Johan eli Juho-niminen poika. Riitta-vaimo on kirjattu henkikirjoihin viimeisen kerran vuonna 1675 ja esi-isämme toinen vaimo Margareetta ensimmäisen kerran v. 1679. Olof Staffansson oli isäntänä kuolemaansa eli vuoteen 1687 asti.

Toinen sukupolvi:
Juho Ollinpoika ja hänen vaimonsa Walburi eli Vappu Juhontytär pitivät taloa v. 1711 asti.

Vuosina 1697 ja 1698 oli kovat katovuodet. Nälkäisiä ihmisiä hoippui Hämeen härkätietä pitkin etsien ja kerjäten ruokaa. Ruuan puute oli niin suuri, että kolmasosa Suomen asukkaista kuoli nälkään ja nälän aiheuttamiin tauteihin.
Tilannetta pahensi vielä se, kun härkätien varteen oli sijoitettu ruotsalaisia sotilasosastoja ja ne ottivat taloista viljan jopa niin tarkkaan, että kaikille ei jäänyt edes siemenviljaa. Monien oli jätettävä talonsa ja oli hyvä, jos pääsi vauraampiin taloihin ruokapalkalla töihin pysyäkseen hengissä.
Elanto oli tiukassa myös Katteluksen kylässä, mitä osoittaa mm. veronkantoluettelossa oleva maininta 1660-luvulta, että esi-isämme pyysi oikeutta itse toimia ratsumiehenä, kun ratsumiehen pito tuli kalliiksi.

Kolmas sukupolvi:
Edellisen sukupolven lapsista Jacob eli Jaakko Juhonpoika peri talon vuonna 1711. Hän ei pitänyt taloa pitkään, vaan se siirtyi vuonna 1718 hänen veljelleen Kristerille ja tämän vaimolle Anna Kreuntyttärelle.
Krister Juhonpoika oli syntynyt v. 1691 ja kuoli 20.6.1763 ja hänen vaimonsa Anna jatkoi isännyyttä vuoteen 1770. Hän kuoli 1.1.1787.
Heillä oli ainakin kolme lasta; Simo, Kristeri, ja Anna.

Neljäs sukupolvi:
Tämän sukupolven aikana talo jaettiin veljesten Simon ja Kristerin kesken. Jako täsmennettiin isojakotoimituksessa, joka Katteluksella alkoi 21.10.1800.
Katteluksen kylä jaettiin kahtia ja muodostettiin kaksi tilaa; Ylikattelus Rn:o 1:1, jota isännöi Kristeri Kristerinpoika vuoteen 1805 ja Alikattelus Rn:o 1:2, jota isännöi vuonna 1794 kuolleen Simo Kristerinpojan poika Juho Simonpoika. Tilat on merkitty maarekisteriin 4.11.1801. Kolmas lapsista eli Anna Kristerintytär ja hänen miehensä Heikki Antinpoika Ruskolaisista saivat torpan läheltä Kuusjoen rajaa. Torppaa kutsuttiin Ylhäisten torpaksi.

Edellä mainitut, vanhan isäntälinjan henkilöt ovat sukuseuramme nykyisten sukuhaarojen esivanhempia. Kun sukuseuramme aikanaan tutkii ja luetteloi perheiden muiden lasten nimet, elämänkaaret ja jälkeläiset, sukulaistemme määrä moninkertaistuu.

Helmikuussa 2000
Hilda Kattelus

©2019 Katteluksen sukuseura - suntuubi.com